Nyt se loppui....

Mä annoin periksi. Ja nyt tunnen itseni luovuttajaksi. Huonoksi ja tarpeettomaksi. Mutta kaikkien konstejen ja tyylejen jälkeenkin, maidon tulo on lopussa. Ja Emmi ei yhtään enää viihdy rinnalla koska sieltä ei tule mitään. Itku vaan tulee kun ei onnistu enää. Miksi tän pitää joka kerta olla yhtä vaikeeta? Siis imetyksen lopettamisen???

Ja mä luulen et syy maidon vähentymiseen yms. on stressi. Tässä on ollu vaikka ja mitä, ja toki nämä vaikeudet imetyksen kanssa alkoi siitä lastensuojelu ilmoituksesta, et ihan vinkkinä älkää tehkö turhia ilmoituksia vasta synnyttäneestä imettävästä äidistä!! Mä toivon et ilmotuksen tekijä lukee tän, ja tuntee edes pienen piston sydämmessään!!

Yritän nyt vaan saada tuntemaan itseni edellen Emmille tarpeelliseksi, ja ainutlaatuiseksi, olenhan mä sentäs äiti, ja ei nuin pieni vauva (vaikka ei tisua syö) pärjää mitenkän ilman äitiä. Vaikka toisaalla mun pää huutaa, kyllä iskäkin sen nyt pystyy hoitaa kokonaan, sua enää tarvita! Onko muilla äideillä ollu tälläsiä fiiliksia imetyksen lopetuksen yhteydessä??? Siis ei mul aikasemmilla kerroilla ole ollu näin vahvoja!

Ja tässäkin kohtaa yritän vaan miettiä uutta tulevaa kotia!! Ei enää kauan!!!