Sivut

lauantai 4. helmikuuta 2012

Surullista....




Miten nykyään kaveri/ystävyys suhteet voi muuttua, ja jopa vaan kuolla. Saan ehkä selkääni kun kirjotan ajatukseni näin julkisesti, mutta parempi tääkin kun esim. joku keskustelu palsta.

Mut siis joo, oon miettiny, kun palleroa (autoni) oltiin systin kanssa hakemassa ja puhuimme horoskoopeista, ja miten tietyn horoskoopin omaava ihminen toimii. Ja olen osittain ikäväkseni joutunut huomaamaan, että systin analyysit pitivät turhan hyvin paikkansa.
Eli puhuimme oinaasta ystävyys suhteessa, ja puhuimme millainen ihminen oinas on ystävyys suhteissa. Ja yksi osa oli, kun oinaalta menee välit ystävän kanssa. Ja systi sit puheli, et joo oinas voi korjata välit, niin et ollaan väleis, ja se jopa onnistuu hyvin, ainakin aluks näyttää siltä. Mutta ajan kuluessa oinas joutuu huomaamaan että ystävyys suhde ei ole enää samanlainen kuin ennen, se on lähes kuollut tai ainakin mennyt tasolle: "hyvän päivän tuttu".
Ja tosiaan, mä olen horoskoopiltani oinas, ja nyt mulle on käynyt näin 2 kertaa. Ja molemmat ihmiset joiden kanssa on näin käynyt, ovat olleet ennen välejen menoa, mulle todella todella tärkeitä, ja olen tämän ihmisen takia laiminlyönyt muita, mm. lapsiani, miestäni, muita kavereita ja jopa itseäni. Tärkeintä ollut että tämä toinen tuntee mut hyväksi ihmiseksi, ja haluaa olla mun kanssa ja pitää mua myös tärkeänä. Mut molemmilla kerroilla, yhteen on otettu sit oikein huolella.
Ekal kerral otettiin yhden ainoon kerran ja ystävyys oli siinä, tosin siihen ystävyys suhteeseen sekoitettiin myös raha, jota en ole toista kertaa ystävyys suhteisiin sekoittanut, ainakan samoissa mitoissa. Ja itse asiassa tässä oli sellai, et meiltä meni kahteen kertaan välit, mut ekan kerran jälkeen saimme välit ihan entiselleen vielä, mut toka kerta oli liikaa. Tämän ihmisen kanssa olemme "väleissä", mut emme ole yli vuoteen kun törmännyt ja silloin vaihtanut muutaman sanasen. Ja välillä harmittaa suunnattomasti, et näin kävi.
No tää toka kerta, on otettu yhteen väli ajoin, välil vähän kovemmin ja välillä vähän vähemmän. Ja välejen rikkouduttua ja uudelleen yritys, alkoi tosi lupaavasti, päästin jo samalle tasolle kun mitä oltiin oltu, mut sit alko taas jatkuva yhteen otto mitä pienemmistä ja tyhmemmistä asioista. Ja jossain vaihees rupesin huomaamaan, et kaikki kuivuu jälleen kasaan, ja en enää jaksanu tapella vastaan. Ja epäilen että välit ovat tämänkin kanssa samanlaiset, ellei jopa viileemmät...

Sit mulla on ystävä/kaveri, joka on jotenkin vaan ruvennut "haalistumaan", mikä on tosi harmi. Koska tän ystävän kanssa ei oo menty liiallisuuksin, vaikkakin voitu puhua mistä vaan yms. Ja tän kans vietetty monet hauskat hetket ja reissut.

Mä olen miettinyt, mikä mut sit lopulta ajaa niin kauas, ja en keksi kun yhden syyn, mikä on syynä moniin muihinkin asioihin ollut elämän varrella ja se on painostus. Mua painostetaan olemaan tai tekemään jotain, ja sillon mä välittömästi rupeen etääntymään. Mä tykkään että asiat menee omalla painollaan, eikä niin et mun pitää, täytyy ja tarvii. Ja siks varmaan nuo kaks erittäin liiallisuuksin mennyttä ystävyys suhdetta on kaatunut, vaikka mua ei oltas toisen henkilön taholta painostettu mutta musta on itsestäni tuntunut, et mun pitää tehdä kaikkeni!
Ja yksi asia vielä mikä yhdistää noita kahta ystävää, Timppa ei pitänyt kummastakaan, oli aina kiukkunen kun vaan kuuli nimen, mä peittelin ja valehtelin, mä tavallaan petin Timppaa, en toki seksuaallisesti, vaan luottamusta.

Tottakai mua omalla tavallaan harmittaa, että nuo kaksi ihmistä on lähes tulkoon kokonaan hävinnyt mun elämästä. Kummankin kanssa ollut omat hetkensä.

Olen hirmu kiitollinen että mun elämässä kumminkin on tosi tärkeitä ystäviä edelleen. Ja ovat ystäviä, joihin en riipustaudu ja rakenna koko elämääni heidän ympärille. Kiitos kun olette olemassa ja jaksatte mua <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti