Sivut

perjantai 26. huhtikuuta 2013

MULLA ON AVAIMET!!!


Tänään on se päivä kun otimme askeleen eteen päin, askeleen lähemmäs mun haavetta. Mä sain tänään avaimet uuteen kämppään! Kävin jo siivoomassa ja viemässä pienen läjän romua uuteen. Ja tuntu nyt illal kun siel siivosin, ja istuin etu ovel röökil, et hitto mä olen kotona. Kuuntelin linnun laulua ja kattelin maalaismaisemaa, voi mä niin nautin. Ja kyllä tuolla on tosi positiivinen vaikutus muhun! Haave maalle muutosta on lähempänä, me päästään maalle ei vielä ihan sellaiseen paikkaan mistä haaveilen, mutta sekin päivä vielä koittaa!

Mä kerron nyt viel muuten tästä päivästä ennen kun menen omiin fiiliksiini, koska sen jälkeen multa ajatus katkee muiden asioiden osalta. Eli ennen avainten saantia, me olimme Millan ja Topin kanssa tutustumassa niiden uuteen kouluun. Ja se meni tosi kivasti. Topi nyt husels menee omaan tapaansa, mutta Milla jo sai kaverin tulevalta luokaltaan, kyl on kiva että Milla on perinyt isänsä yltiö sosiaallisen luonteensa! Mut minä itse tykkäsin opettajista, ja uskon että lasten on hyvä tuolla käydä ala-asteensa :)

Kuvia alkaa uudesta kodista tulee sitä mukaan kun sinne kamaa saan ja hommia teen!

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Nyt se loppui....

Mä annoin periksi. Ja nyt tunnen itseni luovuttajaksi. Huonoksi ja tarpeettomaksi. Mutta kaikkien konstejen ja tyylejen jälkeenkin, maidon tulo on lopussa. Ja Emmi ei yhtään enää viihdy rinnalla koska sieltä ei tule mitään. Itku vaan tulee kun ei onnistu enää. Miksi tän pitää joka kerta olla yhtä vaikeeta? Siis imetyksen lopettamisen???


Ja mä luulen et syy maidon vähentymiseen yms. on stressi. Tässä on ollu vaikka ja mitä, ja toki nämä vaikeudet imetyksen kanssa alkoi siitä lastensuojelu ilmoituksesta, et ihan vinkkinä älkää tehkö turhia ilmoituksia vasta synnyttäneestä imettävästä äidistä!! Mä toivon et ilmotuksen tekijä lukee tän, ja tuntee edes pienen piston sydämmessään!!


Yritän nyt vaan saada tuntemaan itseni edellen Emmille tarpeelliseksi, ja ainutlaatuiseksi, olenhan mä sentäs äiti, ja ei nuin pieni vauva (vaikka ei tisua syö) pärjää mitenkän ilman äitiä. Vaikka toisaalla mun pää huutaa, kyllä iskäkin sen nyt pystyy hoitaa kokonaan, sua enää tarvita! Onko muilla äideillä ollu tälläsiä fiiliksia imetyksen lopetuksen yhteydessä??? Siis ei mul aikasemmilla kerroilla ole ollu näin vahvoja!


Ja tässäkin kohtaa yritän vaan miettiä uutta tulevaa kotia!! Ei enää kauan!!!