Sivut

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Ei meidän lapset vaan ne naapurin kakarat

Nyt tuleekin eka texti ihan vaan pelkkää lapsiin liittyvää soopaa.

Mut siis joo, nyt oltu kauniiden päivien kunniaks paljon ulkona, ja meidän joka kesänen tappelu naapurin kakaroiden kanssa alko heti.
Ensiksi meidän taloon on talven aikana muuttanut uusi poika, Konsta. Mul ei ollu eiliseen päivään mennessä mitään käsitystä tästä pikku kundista, mutta eilen sit tulikin kunnolla käsitystä. Sehän on raivo hullu. Pieni vastoin käyminen, tai riita toisen tenavan kanssa, tää poika huutaa naama punasena ja ihan raivona. Ja kun eilen kyseessä oli meidän alta 3.v Memmu joka ei viel täysin kaikkea ymmärrä. Onneks Memmu ei ole kovin arka, niin ei Konstan raivoomista säikkynyt, vaan päin vastoin, Tonia oli katellut tarkemmin Memmun ilmeitä ja oli lähellä ettei Konsta ottanut osumaa. Ja tänään oli jo aika pelottavan näköistä kun meinas Tonian Nikin päälle mennä nyrkein, vaik tais siin olla kyl vähän likoiskin vikaa, härnäsivät tarkotuksella. Milla sanoi mulle tos ennen nukkumaan menoa, et se pelkää Konstaa ja sen huutamista, Milla on mun lapsista herkin.

Ja sitten samat saatanan alakerran kakarat. Ihmeteltiin Tonian kanssa, kun tuntu et tavarat oli huventunut meidän sisään lähön jälkeen. No mentiin sit tos stalkkaamaan talon kameroita, ja sieltähän rupes selviämään. Tavarat ovat haudattuna hiekkalaatikkoon isoon kuoppaan. Memmun nuken rattailla ajeltu seiniä päin, Millan potkulaudalla ajellu isomat pojat, roskista kaadeltu yms. Saa muuten Rantasen kakarat huutia huomenna, kun erehtyvät mun ja Tonian silmiin! Nyt ei auta kun kerhikselle ruveta taas roudaa kamoja, kun ei ne saa olla muuten rauhassa!

Mutta siinä vähän vuodatusta siitä, mitä on asua talossa lasten kanssa, jossa on lapsia joiden vanhempia ei paskan vertaa kiinnosta pentujen tekemiset. Ne on nämä meidän tulevaisuuden nuoriso rikolliset!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti